Ahvenanmaan saariston eläimistö




Nisäkäät

Hirvi

Älg på Åland

Ahvenanmaalla esiinty paljon näitä metsän kuninkaita, jopa Kökarissa asti. Syksyn hirvijahti on yksi saaristolaisten tärkeimmistä perinteistä. Vuoden lämpimämmän puoliskon aikana voi tavata hirviä uimassa pienten saarten välissä. Eläimet ovat aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä.

Metsäpeura

Rådjur på Åland

Metsäpeura istutettiin Ahvenanmaalle 1950-luvulla ja kanta on kasvanut noin 25 000 eläimeen tai voi jo olla, että niitä on yhtä paljon kuin Ahvenanmaalla on asukkaita. Vuosittain eläimiä kaadetaan noin 3 000, ja saaristossa on useita metsästysretkien järjestäjiä kuten Stormskärs Värdshus Vårdössä.

Valkohäntäpeura

Vitsvanshjort på Åland

Jos sinulla on tuuria, voit tavata tämän vähän harvinaisemman hirvieläimen saaristossa. Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla. Seitsemästä yksilöstä kasvoi koko Suomen kanta.

Ilves

Lodjur på Åland

Tämä arka kissaeläin on alkanut yleistymään Ahvenanmaan saaristossa.

Kettu

Räv på Åland

Kettuja metsästetään vuoden ympäri kesää lukuun ottamatta, etenkin talvisin. Ketun voi havaita pihojen ja talojen ympäristössä. Luonnossa ne pysyttelevät ihmisiltä piilossa.

Harmaahylje eli halli

Säl på Åland

Hylje on ollut jo ammoisista ajoista asti yksi saariston tärkeimmistä eläimistä. Ahvenanmaan ensimmäiset asukkaat olivat hylkeenpyytäjiä ja kalastajia. Hylkeet viihtyvät ulkosaaristossa, missä voi havaita suuria joukkoja ottamassa aurinkoa kallioilla ja luodoilla. Se, joka haluaa tutustua paremmin näihin uteliaisiin eläimiin, voi lähteä hyljesafarille. Järjestäjiä on Ahvenanmaalla useita.

Supikoira

Mårdhund på Åland

Kömpelö supikoira muistuttaa pesukarhua ja on kotoisin Itä-Aasiasta. Ahvenanmaalla sitä pidetään vieraslajina ja sitä voidaan metsästää ympäri vuoden. Supikoira on kaikkiruokainen ja voi aiheuttaa suurta vahinkoa maassa pesiville merilintupopulaatioille.

Piisami

Bisamråtta på Åland

Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja tuotiin Suomeen 1920-luvulla turkiseläimeksi. Se viihtyy kanavissa ja kaivaa pesiä ja tunneleita rantarinteisiin.

Minkki

Älg på Åland

Minkki tuotiin Ahvenanmaalle Pohjois-Amerikasta 1940-luvulla turkistiloille ja karanneista eläimistä on tullut saariston vieraslaji. Minkki syö pieneläimiä, lintuja, lintujen munia ja kalaa ollen näin iso ongelma merilintukannalle. Siksi minkkiä metsästetään vuoden ympäri.



Linnut

Meriotka

Havsörn på Åland

Tämä kunnioitusta herättävä petolintu on yleinen saaristossa ja Ahvenanmaan kansalliseläin. Siipien kärkiväli voi olla jopa 2,5 metriä ja paino 7 kg. Ne rakentavat pesänsä korkealle isoon puuhun ja monivuotinen pesä voi painaa yli tonnin. Vuoden 2017 aikana tavattiin saariston merikotkilla lintuinfluenssaa.

Kurki

Tranor på Åland

Kurkia kuullaan saaristossa kesäisin usein aamuhämärässä. Kuuluu korkeita huutoja, kun nämä pitkäjalkaiset linnut kävelevät pelloilla ja kentillä. Kurki on muuttolintu, joka talvehtii lämpimämmillä seuduilla.

Teeri

Orre på Åland

Teeri viihtyy metsissä ollen harvinaisempi lintu saaristossa. Sitä metsästetään syksyisin herkullisen lihansa vuoksi.

Kyhmyjoutsen

Knölsvan på Åland

Kyhmyjoutsenia tavataan yleisesti koko Ahvenanmaalla. Ne viihtyvät suojaisissa saaristolahdissa ja salmissa. Osa linnuista muuttaa, kun taas osa talvehtii seudulla. Kyhmyjoutsen puolustaa äkäisesti reviiriään.

Laulujoutsen eli joutsen

Sångsvan på Åland

Laulujoutsenen kanta on kasvanut hyvin harvinaisesta yleiseen sen jälkeen kun ensimmäinen pesintä huomattiin 1987. Laulujoutsenta esiintyy järvissä, lahdissa ja joskus laiduntamassa pelloilla.

Haahka

Ejder på Åland

Haahka on sorsalintuihin kuuluva merilintu, jota tavataan ulkosaaristossa. Uroshaahka, ruotsiksi "Guding", on musta-valkoinen vihreällä niskalla. Niitä on metsästetty vanhan perinteen mukaan keväisin. Naaras, ruotsiksi "Åda", on ruskean-mustankirjava ja rakentaa pesänsä luodoille hautoakseen muniaan. Haahka on muuttolintu.

Alli

Alfågel på Åland

Tämä pieni sorsalintu pesii tuntureilla ja talvehtii Itämerellä ja Atlantilla. Alli on saanut nimensä kauniista laulustaan. Sitä metsästetään keväisin ja se voi esiintyä valtavina parvina.

Silkkiuikku

Dopping på Åland

Silkkiuikku viihtyy rauhaisilla saaristolahdilla ja nousee maihin vain pesiäkseen. Koiras ja naaras ovat samannäköisiä.

Telkkä

Knipa på Åland

Telkkä on keskikokoinen sorsalintu, joka pesii saaristossa. Koiras on soidinaikaan musta-valkoinen, sillä on smaragdinvihreä pää ja valkoiset posket. Naaras on harmaankirjava ja sillä on ruskea pää. Talvisin koiras muistuttaa naarasta. Paetessa siivistä lähtee nopea viheltävä ääni. Telkkä on muuttolintu, jota metsästetään perinteisesti keväällä.

Isokoskelo

Storskrake på Åland

Isokoskelo pesii pönttöön tai puun koloon. Soidinpukuisella koiraalla on musta selkä ja valkoiset siivet, smaragdinvihreä pää ja niska. Naaras on harmaankirjava ja sillä on kuparinruskea pää. Isokoskeloa metsästetään perinteisesti keväisin.

Töyhtö- eli pikkukoskelo

Småskrake på Åland

Koirasta kutsutaan ruotsiksi nimellä "pracknisse" ja naarasta "pracka" sen ääntelyn vuoksi. Töyhtökoskelo pesii saaristossa luodoilla ja rannoilla. Pesän se rakentaa pensaan tai kiven alle. Töyhtökoskelo on muuttolintu, jota metsästetään keväisin.

Tukkasotka

Vigg på Åland

Tukkasotka on Ahvenenmaalla pesivä kokosukeltaja. Soidinpukuinen koiras on musta valkoisin kyljin ja vatsoin ja sillä on violetin ja vihreänkiiltävä pää ja lajille tyypillinen "tukka". Naaras on ruskea ja sillä on tummanruskea selkä ja pää. Tukkasotka on muuttolintu, jota metsästetään keväisin.



Kalat

Ahven

Abborre på Åland

Erinomainen ruokakala

Ahven on tavallinen kala saaristossa ja sitä voi kalastaa verkolla, ongella ja virvelillä. Se viihtyy usein parvissa laiturien ja siltojen lähellä.

Lahna

Braxen på Åland

Erinomainen ruokakala

Iso särkikala joka viihtyy lahdissa. Kala on hyvä, mutta ruotoinen.

Hauki

Gädda på Åland

Hyvä ruokakala

Yleinen petokala joka syö pienempiä kaloja. Hauki on urheilukalastajien suosiossa. Hyvä, mutta ruotoinen ruokakala.

Kuha

Gös på Åland

Erinomainen ruokakala

Kuha on sukua ahvenelle ja elää sameissa vesissä. Sitä pidetään parhaimmanmakuisena makeanvedenkalana, mutta kuhan kalastus on kielletty kutuaikaan huhtikuusta kesäkuuhun. Kalastetaan verkolla ja vavalla.

Särki

Mört på Åland

Syömäkelpoinen

Särki on Ahvenanmaan yleisimpiä kaloja. Monet eivät kuitenkaan pidä sen ruotoisuudesta.

Härkäsimppu

Hornsimpa på Åland

Syömäkelvoton

Härkäsimppu on yleinen kala, joka elää talvisin matalissa vesissä ja kesäisin syvissä.

Kampela

Flundra på Åland

Erinomainen ruokakala

Kampela on erittäin suosittu ruokakala, joka on harvinaistunut viime vuosina. Sitä kalastetaan erityisillä verkoilla.


Syömäkelvoton

Havsnål på Åland

Syömäkelvoton

Siloneulaa on pienempää ja suurempaa lajia ja se voi kasvaa 25 cm pitkäksi, mutta vain muutaman millimetrin levyiseksi. Taikauskoiset ihmiset ripustavat kuivatun siloneulan katolle ohuen langan päähän ennustaakseen tuulta.

Rasvakala

Sjurygg på Åland

Hyvä mäti

Rasvakalanaaraan mätiä myydään kaupallisiin tarkoituksiin. Itse kalankin voi syödä. Viihtyy rantojen läheisyydessä keväisin ja syvissä vesissä kesäisin.

Silakka

Strömming på Åland

Erinomainen ruokakala

Silakka on sillin toinen nimitys. Se on hyvin yleinen kala Ahvenanmaalla. Aikaisemmin silakalla oli suuri kaupallinen merkitys saaristolaisille, jotka purjehtivat Suomeen ja Ruotsiin myydäkseen saaliinsa. Hyvin suosittu paistettuna, säilöttynä tai savustettuna, jolloin sitä kutsutaan ruotsiksi nimellä "böckling". Pyydystetään verkolla tai pilkillä.

Turska

Torsk på Åland

Erinomainen ruokakala

Turska on iso petokala, aikaisemmin yleinen saaristossa, nykyään harvinaisempi. Viihtyy syvemmissä vesissä ja pyydetään ammattimaisesti tai vetouistelemalla.

Kilohaili

Vassbuk på Åland

Erinomainen ruokakala

Kilohaili, kuten sukulaisensa silakka, on ollut ennen vanhaan tärkeä saaristolaisille. Kalaa käytetään Janssonin kiusauksessa. Pyydetään verkolla tai pilkillä.

Taimen

Havsöring på Åland

Erinomainen ruokakala

Taimen vaeltaa meren ja makean veden väliä kuteakseen. Ahvenanmaalla se on urheilukalastajien suosiossa ja sitä istutetaan, jotta kanta pysyisi tasaisena.


Lohi

Lax på Åland

Erinomainen ruokakala

Kuten pienempi sukulaisensa taimen, myös lohi vaeltaa meren ja makean veden väliä kuteakseen. Urheilukalastajien suosiossa. Erinomainen joka tavalla valmistettuna.

Kuore eli norssi

Nors på Åland

Syömäkelpoinen

Kuore on pieni kala, jonka tunnistaa voimakkaasta kurkun hajusta. Pohjolassa sitä ei yleensä syödä hajunsa takia, mutta slaavilaisissa maissa sitä käytetään ruokakalana.

Siika

Sik på Åland

Erinomainen ruokakala

Siika on yleinen kala, joka on tärkeä ammattikalastajille. Se sopii erinomaisesti graavattavaksi.


Ankerias

Ål på Åland

Erinomainen ruokakala

Ankerias vaeltaa Sargassomereltä järviin ja muihin vesistöihin kerätäkseen rasvaa useamman vuoden ajan. Sen jälkeen se palaa Sargassomerelle kutemaan. Voidaan toisinaan pyytää verkoilla. Hyvin suosittu savustettuna.

Kirjolohi

Regnbåge på Åland

Erinomainen ruokakala

Kirjolohta viljellään paljon saaristossa ja toisinaan joitakin kaloja karkaa viljelyksiltä, jolloin ne saattavat päätyä kalastajan koukkuun. Erinomaista savustettuna, graavattuna tai muulla tavalla valmistettuna.